Nuorten paino hallintaan -hankkeessa kehitetään nuorten ylipainoa vähentävä toi­min­ta­mal­li

THL:n (mm. Mäki, ym. 2019; THL 2020) useissa julkaisuissa on tuotu esille, että enemmän kuin joka viides suomalaisista nuorista on ylipainoinen. Tämä kansanterveyden kannalta merkittävä ongelma jatkuu useasti aikuisuuteen ja on yhteydessä sekä fyysisiin että psykososiaalisiin haittoihin.

Yhtenä koronakriisin pitkän aikavälin seurauksena pelätään olevan ylipainon lisääntyminen mm. harrastusmahdollisuuksien vähentymisen sekä etäopiskelun ja -työn liikunta- ja ruokailutottumuksiin aiheuttamien muutosten myötä (WOF, 2021). 

Monet rajoittavat tietoisesti syömistään pudottaakseen painoaan, mutta tämän keinon hyödyllisyys on kyseenalaistettu (Konttinen, 2012, Mustajoki, 2019). Dieettien sijaan ruokavalion ja liikunnan pysyviä muutoksia tulisikin edistää käyttäytymisterapeuttisten menetelmien avulla (Duodecim ja Suomen Akatemia, 2005). Professori Pertti Mustajoki korostaa painonhallintaa koskevissa kirjoituksissaan terveen ruokaympäristön merkitystä (mm. Mustajoki, 2019). Alaikäisten kohdalla yksi tärkeimmistä ruokaympäristöistä löytyy kotoa (Duodecim ja Suomen Akatemia, 2005), minkä vuoksi hankkeessa huomioidaan koti ja vanhemmat. Myös koulut halutaan mukaan pysyvien muutosten edistämiseen.

HUSin (2019) julkaiseman uutisen mukaan lihavuuden hoito on uudistumassa aiempaa moniammatillisemmaksi ja kokonaisvaltaisemmaksi, hyödyntäen mm. hyväksymis- ja omistautumisterapiaan (HOT) pohjaavia menetelmiä. Tässä hankkeessa tätä uudistusta viedään perusterveydenhuoltoon ja erityisesti koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Perinteisesti kouluterveydenhoitajien työnkuvaan on sisältynyt painoon, liikuntaan ja ravitsemukseen kuuluva terveysneuvonta. Sen sijaan käyttäytymisterapeuttiset ja muut mielen hyvinvointiin liittyvät työkalut ovat koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimijoille vieraampia ja vähemmän käytössä.

Hankkeen taloudelliset hyödyt tulevat näkymään vasta pitkällä aikavälillä. THL:n arvion mukaan jopa 7 % Suomen kaikista terveysmenoista voi johtua lihavuudesta. Kymmenen vuotta sitten kustannukset olivat noin 330 miljoonaa euroa/vuodessa. (Neittaanmäki ym 2017.) Lihavuuden lisäännyttyä koko ajan on oletettavaa, että myös kulut ovat kasvaneet aiemmista arvioista. Hanke tuottaa taloudellisia säästöjä vähentämällä ja ennaltaehkäisemällä raskaampien palveluiden tarvetta, kun nuorten hyvinvointi lisääntyy ja ylipainon hallintaan saadaan keinoja. Hankkeen myötä on oletettavaa saavuttaa myös positiivisia muutoksia mielen hyvinvoinnin alueella. Toimintamallin sujuvoittaessa moniammatillista yhteistyötä on oletettavaa, että myös päällekkäisen työn osuus vähenee, mikä tehostaa työskentelyä ja tuo näin ollen taloudellisia säästöjä. Toimintamallissa hyödynnettävän mobiilisovelluksen avulla nuori saa enemmän tukea ylipainon hallintaan samalla terveydenhoitajan resurssilla.